Lankalaihis 2015: 1/12

On tammikuun viimeinen päivä ja tämän vuoden lankalaihiksen ensimmäisen välietapin aika! Alku näyttää osaltani hyvin lupaavalta. Tammikuussa en ostanut enkä saanut yhtään lankaa. Pyrin löytämään kaikkiin projekteihini langat ensisijaisesti omasta varastostani ja yritän lähteä neulomaan ennemmin langan kuin ohjeen perässä. Ensimmäinen välietappi näyttää erittäin hyvältä, reilusti yli puolet tavoitteesta on saavutettu! En silti ihan uskalla tuudittautua tähän ja ajatella, että helppo hommahan tämä olikin, koska taas on tulossa SNY-kierroksia ja vaikka mitä ihania, vielä tuntemattomia lankaihastuksia. Tästä on kuitenkin erittäin hyvä lähteä liikkeelle!

Tähän saldoon on laskettu mukaan yhden illan pipo, Cusp-sukat, anopin Haruni sekä eräs mysteeriprojekti, josta kerron lisää myöhemmin!

	ostettu/saatu	käytetty	erotus
lähtötilanne	4777		4777
tammi	0	-411	-411
helmi			0
maalis			0
huhti			0
touko			0
kesä			0
heinä			0
elo			0
syys			0
loka			0
marras			0
joulu			0
yhteensä	4777	-411	4366

Haruni

Minulla on ollut onni ja ilo saada naimisiin mennessäni kaupanpäällisiksi maailman ihanin anoppi, lasteni Silja-mummi. Sain viime vuoden viimeisessä SNY-paketissa vyyhdin Aade Lõngin liukuvärjättyä villalankaa ja ensimmäinen ajatukseni taisi olla, että se on ihan anoppini värinen. Siljalla on syntymäpäivä tammikuun loppupuolella ja pikkuhiljaa vyyhtiä hypistellessäni muotoutui ajatus neuloa siitä lahjaksi huivi.

Aika nopeasti malliksi valikoitui kaunis Haruni, joka roikkui Ravelryn suosikkilistallani pitkään odottamassa sopivaa tilaisuutta hypätä puikoille.

Langan väritys sopii mielestäni kauniisti huivin kuviointiin ja tässäkin värit vaihtuvat kauniisti liukuen. Toiseen reunaan lisäsin "hand made with love" -merkin, jotka sain viime kevään SNY-kierroksella. 

Luetunymmärtämiseni kanssa oli taas joku ongelma ja neuloin ensin puolikkaan kuviokerran verran liikaa ennen B-osion eli alareunan isojen lehtien aloitusta. Huomasin tämän, kun aloitin B-osion eikä sen ensimmäinen kerros sitten osunut lainkaan kohdilleen. Tankkasin hetken ohjetta uudelleen ja mietin, purkaisinko muutaman kerroksen vai neuloisinko vielä toisen puolikkaan kuviokerran. Päädyin onneksi jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja huivista tuli pingotuksen jälkeen juuri sopivan iso.

Mallikerta oli helppo oppia ulkoa eikä varsinkaan A-osiossa tarvinnut ohjetta juurikaan vilkuilla, B-osiossa sitten vähän enemmän. Päättelyreunan kanssa tuskailin aikani neulepuikoilla, kunnes hoksasin, että sen voi paljon helpommin, nopeammin ja siistimmin tehdä virkkuukoukulla!

Vaikka huivi on 100 % villaa, se ei tuntunut karhealta tai kutittavalta edes minun herkkää ja atooppista ihoani vasten. Ja voin kertoa, että sen kanssa ei varmasti palele, sen verran lämpimänä se piti sylin jo neulomisvaiheessa! Lankaa huiviin meni noin puolitoista kerää eli 142 grammaa, ja lankalaihis näyttää edelleen hyvältä!

♥ Lämpimästi onnea Siljalle näin etukäteen ♥

Cusp

Kävin marraskuussa siskoni kanssa Tampereella kässämessuilla. Eiran lankojen kojulla ihastelimme molemmat Lang Yarnsin kauniita Jawoll Magic -keriä. Lupauduin tekemään siskolleni ohkaiset sukat hänen valitsemastaan langasta. Kotiin päästyäni lähetin kuvia Cookie A:n sukkamalleista, joista Heidi pitkän ja vaikean valintaprosessin jälkeen päätyi Sukkia. Rakkaudella. -kirjasta löytyvään Cuspiin.

Aloitin sukat silloin jo saman tien, ja ensimmäisen purin ja aloitin moneen otteeseen, koska tein tyhmiä virheitä. Pian nämä jäivät kuitenkin joululahjaneulomusten jalkoihin ja päätyivät hyllyn päälle odottamaan vuoroaan.

Joulun jälkeen ei sitten mennytkään kauaa, kun sukat olivat valmiit. Ja kyllä niistä tuli kauniit! Eikä vähiten ihanan langan ansiosta. Värit vaihtuvat todella kauniisti liukuen ja lankaa oli mukava neuloa, vaikka se oli hurjan ohutta ja aavistuksen pörröistä. 

Langasta jäi jäljelle vajaa kolmasosa, ja taidan siitä nöttösestä tehdä kärjestä aloitetut sukat siskontytölle, kunhan saan nyt puikoilla olevat keskeneräiset valmiiksi. Lankaa näihin sukkiin kului yhteensä 71 grammaa, ja lankalaihis on toistaiseksi hyvässä vauhdissa ilman takapakkeja!

Käsivarsineulottu tuubihuivi

Löysin viime vuoden kesällä ohjeen käsivarsilla neulottuun, muhkeaan tuubihuiviin ja laitoin sen heti kirjanmerkkeihin odottamaan sopivaa tilaisuutta. Syksyn aikana kävi niin hauskasti, että sekä siskoni että tätini löysivät saman ohjeen erikseen ja molemmat kysyivät, tekisinkö heille sellaiset. No ilman muuta tekisin, kun olin jo pitkään halunnut kokeilla mielenkiintoista tekniikkaa! Laitoimme tilaukseen Debbie Blissin Palomaa neljä vyyhtiä per huivi. Siskoni valitsi väriksi Paloma Tweedin Skyn ja tätini tavallisen Paloman Dusky Rosen, ja molemmat värit sopivat kyllä kantajilleen erinomaisesti. Kuvia sain vasta nyt ja vain vaaleansinisestä huivista, mutta kuvitelkaa tilalle täysin samanlainen marjapuuron värisenä, ja olette lähellä totuutta. Huivit ovat ilokseni päässeet ahkeraan käyttöön ja ovat ilmeisen mieluiset molemmille käyttäjille!

Käsivarsineulominen oli tosi mukavaa ja tuloksia syntyy äärimmäisen nopeasti. Vessataukoja siinä ei pahemmin kyllä pääse pitämään, ellei sitten raahaa koko työtä mukanaan! Huiviin tuli hauska verkkomainen pinta, ja se on ihanan muhkea, pehmeä ja lämmin, kuten kaikki Palomasta tehdyt asiat. Käytin lankaa kaksinkertaisena ja kulutin kaikki kahdeksan vyyhtiä kahteen huiviin. Nämä tosiaan valmistuivat jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella, joten lankalaihis ei tästä liikahda mihinkään suuntaan.

Yhden illan pipo

Sain viimeisessä SNY-paketissa kivan väristä Drops Eskimo Tweed -lankaa, josta sain heti idean tehdä Huitulalle pipon. Olisin halunnut neuloa lentäjälakin mallisen myssyn, mutta en löytänyt mistään kivaa ohjetta. Lopulta päädyin sitten ihan peruspipoon.

Käytin alkuun ohjenuorana Garnstudion omaa pipo-ohjetta. En tiedä sitten onko tuolla nelivuotiaallani kovasti tavallista isompi pää vai missä lienee ollut vika, kun ohjeenmukaisilla 42 silmukalla pipon aihio ei mahtunut päähän millään. Purin tekeleen ja kasvatin silmukkamäärää 52:een, joka on yhden enemmän kuin 10/12-vuotiaan koossa. Sillä tuli juuri hyvän kokoinen, sopivan löysä ja silti hyvin päässä pysyvä pipo. 1 o, 1 n -joustinta neuloin 4 cm, ja sen jälkeen pysyttelin sileässä neuleessa kunnes arvioin pituuden sopivaksi. Sitten kaventelin ensimmäisellä rivillä pois joka kolmannen silmukan ja toisella rivillä joka toisen, ilman sileää kerrosta välissä. Lopuksi katkaisin langan ja vedin sen jäljellä olevien silmukoiden läpi, kiristin ja voilá, pipo oli tupsua vaille valmis! Tupsun pyörittelin puuhaarukan ympärille Novitan Joki-langasta ja pistelin samoin tein paikoilleen. Tämän neulomiseen meni yksi ilta ja pari jaksoa telkkarisarjaa, ja aamulla herätessä oli iloinen poikanen!

Myös pikkusiskon piti päästä poseeraamaan.

Kaiken kaikkiaan pipoon meni Eskimo-lankaa 65 g ja Jokea 25 g. Tupsu tosin laihtui pari grammaa trimmauksessa. Lankalaihis on nyt kuitenkin hyvin korkattu käyntiin!

Kummin päin -sukat

Vielä yksi neulottu lahja odottaa esittelyä, tämän sukkaparin jälkeen siirrytään tämän vuoden tuotoksiin. Olin todella ylpeä ja otettu, kun pian 14 vuotta täyttävä pikkuveljeni toivoi joululahjaksi villasukkia. Oletin automaattisesti toiveena olevan pleikkapeliä tai muuta vastaavaa, jota voisi kuvitella teinipojan listalta löytyvän, mutta ei - villasukat! ♥ Ilman muuta ne piti sitten tehdä. Lisätoiveena oli vielä vaalean- ja tummansiniset raidat. Ajatus perusraidasta ei nyt itseäni inspiroinut, ja muistinkin sitten nähneeni Kerällä-kirjassa Jonna Hietalan suunnittelemat hauskat raitasukat.

Ensimmäisen sukan valmistuttua aprikoin hetken ja kysyin Facebookin villasukkaryhmässäkin neuvoa, tekisinkö toisen sukan samalla vai päinvastaisella raidoituksella. Lopulta valitsin riskittömimmän vaihtoehdon. Jouluaattona iski ohikiitävän hetken kestävä harmitus, kun pikkuveli totesi sukat paketista kuorittuaan, että näähän olis olleet hauskat eriparisinakin. No, ensi kerralla...

Lankana on Novitan Nalle. Näissä kuvissa sukat ovat ehtineet olla jo pari viikkoa käytössä, kun joulutohinoissa unohdin kuvailun kokonaan, enkä saanut kuvattua niitä ennen paketoimista, koska meiltä kotoa ei löytynyt sopivan kokoista jalkaa malliksi. Pientä nukkaantumista ja kevyttä lörpsähtämistä on siis jo havaittavissa, mutta eikös juuri ne käytönjäljet ja käyttökerrat tee omista sukista ne kaikkein rakkaimmat?

Lankalaihis 2015

Olen aiemminkin sanonut, että jään monissa ilmiöissä vähän jälkijunaan. Näin kävi myös Lankalaihiksen kanssa. Huomasin sen niin myöhäisessä vaiheessa vuotta, etten enää viitsinyt osallistua. Joulukuun ajan googlettelin, josko lankalaihista järjestettäisiin myös seuraavana vuonna. Yhtäkään osumaa en löytänyt, ja ajattelin pitäväni sitten vain yksinäni laihiksen. Kuitenkin 1.1. Näppituntuman Amria julkaisi viime vuoden laihiksen tulokset ja ilmoitti samalla uudesta laihiksesta. Innoissani ilmoittauduin heti mukaan.

Lähtötilanne on minulla aika maltillinen: lankaa löytyy 4 kiloa ja 777 grammaa. Tässä on mukana kaikki jämät ja keskeneräisessä työssä kiinni olevat, mutta jätin pois Unelmapeittoon kuuluvat langat, sillä niitä en käyttäisi mihinkään muuhun ja peitto edistyy omaan hitaaseen tahtiinsa muiden neulomusten välissä.

Parin päivän ajan luetteloin, punnitsin, kerin ja kuvasin lankojani Ravelryn jemmaan. Nyt sielläkin on joka ikinen nöttönen. Olipahan vaan homma, mutta onneksi tuli tehtyä! Nyt on paljon helpompaa muistaa jemman sisältö, eikä lankaostoksiin tule ehkä sorruttua niin helposti, varsinkin kun Ravelrystä löytyy sellainen kätevä ominaisuus, että ohjetta katsoessani se ehdottaa neuletyöhön sopivia lankoja jemmastani. (Voisin tässä kohtaa luikauttaa ilmoille siirappisen lemmenlaulun Ravelrylle, tuo ihana neulojien aarreaitta!)

Koska 

1.) olen ensi kertaa mukana tässä 

2.) en ole aiemmin juurikaan punninnut töitäni enkä siksi oikein osaa arvioida langanmenekkiä

3.) neulon lähinnä ohuista eli kevyistä langoista

4.) en tiedä, millaisia kuvioita tuleva vuosi tuo tullessaan mm. muuton, lastenhoidon ja mahdollisten töiden saralta

5.) lankavarastoni ei alunperinkään ole suuren suuri

asetan itselleni kevyen haasteen saada vuoden loppuun mennessä lankajemma alle neljään kiloon, eli tavoitteeni on -777 g.

Luettelointitapaan nappasin idean SNY-pariltani Miukkulilta. Ihastelin syksyn ajan selkeän insinöörimäistä luetteloa, josta näkee koko kuluneen vuoden kulutuksen. Sisäinen nörttini hyrisee tyytyväisyydestä tällaisten excel-taulukkojen edessä!

Tästä siis lähdetään intoa ja määrätietoisuutta puhkuen liikkeelle, saapa nähdä miten käy!

	ostettu/saatu	käytetty	erotus
lähtötilanne	4777		4777
tammi			0
helmi			0
maalis			0
huhti			0
touko			0
kesä			0
heinä			0
elo			0
syys			0
loka			0
marras			0
joulu			0
yhteensä	4777	0	4777

Pikkuiset huopatossut

Tyttäreni nukkuu päivittäin säästä riippumatta pitkät päiväunet vaunuissa parvekkeella. Vielä viime talvena Sipuliina uinui kovimmilla pakkasilla autuaasti makuupussiin ja peittojen alle sullottuna, mutta viime kesästä lähtien tyttö on inhonnut kaikenlaisia peitteitä eikä suostu nukkumaan niiden alla. Myöskään peittely vasta nukahtamisen jälkeen ei onnistu, sillä jossain kohtaa Sipuliina havahtuu peitteiden takia ja kiukustuu niin, että unet ovat siltä erää ohi. Pahimmilla pakkasilla pelkät villasukat ovat vähän turhan vähän pieniä jalkoja lämmittämään enkä itsekään tahtoisi nukkua talvikengät jalassa.

Ratkaisu ongelmaan oli tietenkin huopatossut!

Tein nämä mukaillen jälleen Lankahelvetin Hennan huopatossuohjetta. Varren neuloin Novitan Isoveljestä 32 silmukalla ja palmikkokuvio on poimittu Garnstudion sivuilta.

Kärki on jälleen Novitan Jokea. Jätin kärjet tarkoituksella isoksi, jotta sisään mahtuu villasukka, ja jotta tossut mahtuvat tarvittaessa vielä ensi talvenakin. Vähänhän tuo on tuollainen hassu Pelle Hermanni -kenkä, mutta ei haittaa käytössä ollenkaan. Kärjen neuloin 40 silmukalla.

Pakkaset tietenkin loppuivat samana päivänä kun tossut valmistuivat, eikä niitä ole päästy testaamaan ihan tositoimissa. Hyvin ne ovat kuitenkin pitäneet pikkuvarpaat lämpiminä näillä plussakeleillä ja luotto lämmön takaamiseen on kova myös pakkasten mahdollisesti jatkuessa. 

Huomaatteko muuten, miten hienosti puolitoistavuotias osaa jo olla kameran edessä? Sipuliina otti ihan asiakseen oikein poseerata, kun muistin juuri päikkäriaikaan että nämä valokuvatkin piti ottaa. Kuvaussessio onnistui yli odotusten ja tyttö meni heti sen jälkeen tyytyväisenä nukkumaan, tossut jalassa tietysti!

Leopardisukat + ohje

Tadaa! Tässä se nyt vihdoin on! Saanko esitellä: vuoden 2015 ensimmäisen päivän kunniaksi ensimmäinen täysin itse suunnittelemani sukka!

Rakas ystäväni ja tyttäreni kummitäti toivoi villasukkia leopardikuviolla ja minä lupasin oitis tehdä sellaiset. Valmista ohjetta ei löytynyt mistään, joten ei auttanut muu kuin suunnitella itse. Nämä valmistuivat jo hyvän aikaa sitten ja Instagramin puolella kyselin, olisiko kiinnostusta ohjeeseen. Halukkuutta löytyi, joten tässä se tulee, ensimmäinen ohjeeni, olkaapa hyvät!

Leopardisukka 

koko 40-41 (helposti muokattavissa)

Sport-vahvuinen lanka, esim. Viking of Norway Vilma tai Novita Nalle

3,5 mm puikot

Luo 56 silmukkaa (14 s / puikko) ja neulo joustinneuletta haluamasi pituinen pätkä (näissä sukissa 9 krs). Neulo 1 krs oikein joustimen värisellä langalla. Vaihda leopardikuvion pohjaväriin ja neulo 1 krs oikein. Aloita sen jälkeen mallineule ruutupiirroksen mukaan. Huom! Mallikerta sisältää pitkiä langanjuoksuja, joten on tärkeää muistaa kiepauttaa langat toistensa ympäri muutaman silmukan välein sekä pitää langanjuoksut tarpeeksi löysänä. Huom2! Kuten huomaat, mallikuvio on 28 silmukan pituinen: neulot siis jokaisen kuvion rivin kahteen kertaan yhdellä neulerivillä.

Neulo koko mallikerta yhden kerran ja sen jälkeen vielä rivit 1-9 (tai pidemmälle jos tahdot pidemmän varren). 

Tee sitten tiimalasikantapää:

Neulo 1 puikon silmukat puikolle 4 mallineuletta jatkaen (eli rivin 10 ruudut 1-14). Puikolla on nyt 28 silmukkaa. Vaihda halutessasi työhön erivärinen lanka ja jatka kantapään tekemistä Ullaneuleen ohjeella kohdasta 2.
(Huom: kuvan sukissa on jälkikäteen tehty kantapää, koska neulomastani tiimalasikantapäästä tuli mielestäni liian ruma...)

Kantapään jälkeen jaa silmukat jälleen 14 s / puikko ja jatka mallineuleen neulomista (HUOM: jatka rivin 10 ruudusta 15 eteenpäin, sillä se on kohta johon jäit ennen kantapäätä). Neulo mallikertaa niin pitkään, kunnes jalkaterä on n. 5 cm lyhyempi kuin haluttu pituus (koon 40-41 sukkiin riville 22 asti). Neulo vielä mallikerran ruudut 1-14. Tässä on uusi kerroksen vaihtumiskohta.

Aloita kavennukset:

Vaihda halutessasi työhön erivärinen lanka. 

1. krs: Neulo oikein.

2. krs: 1 o, ssk, neulo oikein kunnes 2.:lla puikolla on jäljellä 3 s, 2 o yhteen, 2 o (1 s kummaltakin puikolta), ssk, neulo oikein kunnes 4.:llä puikolla on jäljellä 3 s, 2 o yhteen, 1 o.

Toista näitä kahta kerrosta kunnes jäljellä on 12 s. Katkaise lanka, vedä se kaikkien silmukoiden läpi ja kiristä.

Päättele langanpäät, kastele sukat läpikotaisin, venyttele, asettele sileäksi tai sukkaplokkiin ja anna kuivua.

Tee toinen sukka samoin, mutta halutessasi eripariset kuten kuvassa, aloita mallikerran neulominen ruudusta 15 ja pidä sitä aloituskohtana koko sukanteon ajan. Eli kantapään kohdalla jatkatkin mallineuletta neuloen rivin 10 ruudut 15-28 ja kantapään jälkeen jatkat rivin 11 ensimmäisestä ruudusta, ja ennen kärkikavennuksia neulot ruudut 15-28.

Kuten sanottu, tämä on ensimmäinen ohjeeni, joten epäselvyyksiä saattaa joukossa olla. Otan mielelläni vastaan kehitysideoita ja kysymyksiä. Ohje on vapaasti käytettävissä, mutta mainitsethan alkuperäisen lähteen. Olisi myös mahtavaa nähdä kuvia, jos innostutte näitä sukkia neulomaan!