Sateenkaarinen vauvasetti

(...sateenkaarinen?...)

Sipuliinan kummisetä, mieheni lapsuudenystävä, sai kesäkuun loppupuolella puolisoineen pienen, suloisen tyttövauvan. Olin ottanut mökkireissulle mukaan hempeän sateenkaaren värisen ja unelmanpehmoisen angora-mohair-akryylisekoitekerän, josta suunnittelin neulovani jotain pientä ihanaa tulevalle vauvalle. Eräänä tavallisena mökkipäivänä otin puikoille Pop!-villatakin mielessäni se pieni vielä mahassa majaileva ihmisenalku, ja saman päivän iltana sain viestin, jossa kerrottiin vauvan syntyneen lähes tasan kuusi tuntia ensimmäisten silmukoiden luomisen jälkeen. Silloin meni kylmät väreet pitkin selkäpiitä.

Napit hain Tikatasta ja niiden valkkaamisessa menikin hyvä tovi, siellä kun iskee aina runsaudenpula.

Kaveriksi takille neuloin junasukat, jotka ovat kyllä ihan hirmuisen isot vielä. Menevätpä ainakin ensi talven, ja menevät kyllä seuraavankin, ja ehkä vielä jopa sitä seuraavan...

Setin kylkeen hain vielä vauvalahjoista vakkareimman eli Ainu Ensipupun.

Vauvaa pääsimme moikkaamaan pian mökiltäpaluun jälkeen, ja voi että mikä ihana tuuheatukkainen sydäntenmurskaaja se olikaan! Neuletakkikin oli juuri sopiva, pientä sovituskuvaa voi kurkata Instagramista.

Ei ole kooltaan suuri tuo pikkuinen,

mut aikaan sai muutoksen melkoisen.

Toi elämään mukanaan valoisen lisän,

teki toisesta äidin, toisesta isän.

♥ Paljon onnea Sami ja Henna suloisesta perheenlisäyksestä ♥