maanantai 31. joulukuuta 2012

Köynnössukat

Ihastuin näihin kärjestä aloitettuihin sukkiin jo heti ensimmäisellä kerralla kun selailin Novitan vuoden 2011 Sukkalehteä! Nämä itse asiassa valmistuivat jo keväällä, mutta jäivät kesän ja syksyn ajaksi jemmaan odottamaan parempia villasukkakelejä. Tulihan se jouluaatto lopulta ja sukat löytyivät äitini paketista.


Jälleen kerran sama laulu...

...sukat ovat omiin jalkoihini aivan liian isot...

...mutta istuvat äidille paljon paremmin, vaikka toinen onkin ihan rutussa.

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Parit kämmekkäät

Isäni vaimon joulupaketista löytyivät nämä harmaat pitsineulekämmekkäät. Tuo pitsikuvio on hirmu nätti vaikka ei nyt pääse ihan oikeuksiinsa näissä kuvissa. Niin kuin näkyy, nämä ovat minulle aika reilut, mutta käteni ovatkin tosi pienet. Toivottavasti istuvat saajalleen paremmin!



Näitä kuvaillessa huomasin valo- ja kameraongelman lisäksi myös, että taitaa olla aika pestä sohvanpäälliset.


Siskolleni tein valepalmikolliset kämmekkäät. Myös nämä olivat ihan tarkoituksella omaan käteeni reilut. Tuo kuvio oli tosi helppo, nopea ja kivannäköinen, sopisi varmasti myös sukkiin!


Jostain syystä peukalosta tuli tuolla ohjeella hassu möykky... Ja oikein korostuu minipeukalossani, ei se kyllä näyttänyt yhtään noin hassulta siskoni kädessä, kuten alemmasta kuvasta näkyy!


keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Simppeli kauluri

Jee, nyt on uusi kone! Hups, uusi näyttökin. Kyllä nyt kelpaa taas kirjoitella blogia. Toivottavasti teillä kaikilla oli yhtä kiva joulu kuin meillä!

Tästä alkaa katsaus muutamien joulupakettien sisältöön, kuten tätä aiemmassa postauksessa lupailin. Ensimmäisenä vuorossa isäni paketista löytynyt peruskauluri. Pahoittelen jo etukäteen kuvien superhuonoa laatua - kameraa ei löytynyt mistään ja muistin kuvailla vasta illalla valon jo häivyttyä... Mutta kai niistä jotenkuten selvän saa... 

Mallinukkena toimi elävän mallin akuutissa puutteessa Huitulasen tälle kaulurille ehkä hieman liian pitkä- ja paksukaulainen keppihevonen. 

Saajansa päällä kauluri tulee olemaan enemmän rutussa mm. sellaisten fyysisten rajoitteiden kuin olkapäät takia.

 Tämä kauluri onkin siitä hauska että sitä voi pitää useammalla tavalla. Vaikka näin.


Oho, heppa otti vähän osumaa kuvausassistentin toimesta

Tai sitten vaikka näin, jolloin se leviää suojaamaan niskaa ja hartioita.


Mallin kehitin neuloessa, kun en netistä löytänyt sopivaa. Vitosen puikoilla muistaakseni 35 silmukkaa Dropsin Eskimo-langasta, ja sitten vaan neuloin ainaoikeaa niin pitkälle että kauluri oli aika napakan kokoinen, se kun luultavasti venyy käytössä.

Lulukin hyväksyi designin.

Loppuun vielä suttuista lähikuvaa ihanista kulutetuista napeista, jotka ovat ihan isäni tyyliset ja jotka saivat minut niiiiin onnelliseksi kun ne löysin!



tiistai 11. joulukuuta 2012

Hetken hiljaisuus

Tietokoneemme sanoi itsensä irti ilman ennakkovaroitusta. Melko hävytöntä käytöstä, etten sanoisi. Pieni ihana vetäytyy siis pienelle joululomalle kunnes korvaava yksilö löytyy.

Joulun jälkeen tulossa paketeista löytyviä juttuja ja herkkuja!

Ihanaa joulunalusaikaa kaikille!

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Vauvamahakakku (ja unohdettu pieni hääkakku)

Voi että välillä voikin olla vaikeaa keksiä otsikkoa, joka kuvaisi kakkua parhaiten. Vauvakutsukakku? Mahakakku? Raskausmahakakku? Vauvakakku? Tissimahakakku?... (Ja voi vitsi miten tyhmältä alkaa sana "maha" kuulostaa, kun sitä pyörittelee tarpeeksi monta kertaa mielessään.)

Joka tapauksessa! Siskoni ystävä Heidi saa hartaasti odotetun vauvan helmikuussa. Kun kuulin yllärivauvajuhlista, varasin heti innoissani kakuntekijän paikan. Olen jo piiiitkään pitkään halunnut päästä tekemään varsinkin Yhdysvalloissa niin suosittuja tissimaha... vauvamaha... vauvakutsu... no näitä kakkuja, ja viimein siihen tuli tilaisuus. Tämä oli taas näitä kakkuja, josta olisi vissiin pitänyt ensin tehdä harjoituskakku, jotta olisi osannut sitten varsinaista kakkua tehdessä välttää virhepaikat. Ensi kerralla sitten taas paremmin.

Sisällä kakussa on yksinkertainen valkosuklaamousse (50 % valkosuklaata ja 50 % kermaa) ja itse keitetty mansikkahilloke. Mousse jäi niin pehmeäksi, että muotoillessani kakkua ja kuorruttaessani sitä voikreemillä kerrokset tahtoivat liikkua edestakaisin. Siksi kuorrutuskin jäi melko muhkuraiseksi.


Huomasin myös vasta päällystysvaiheessa, että tällehän tuli melkoiset tykit... Rusketuskin on sitä luokkaa, että jossain etelämmässä se on taidettu hankkia.


Vaikka miten koitin vanhoista teksteistä etsiä, en löytänyt postausta elokuussa naimisiin menneen Heidin työkavereille tekemästäni pienestä hääkakusta. Olin ihan varma, että olin kirjoittanut siitä, mutta en kai sitten. Se on siis puhtaasti päässyt unohtumaan. Onneksi kuvat ovat kuitenkin tallella! Tämäkin kakku on kuorrutettu ja koristeet on tehty sokerimassasta, ja teksti on maalattu elintarvikevärillä.


Paljon onnea ja oikein ihanaa loppuodotusta Heidille ja Eelille!