tiistai 18. helmikuuta 2014

Joskus käy näin

Kaunis neuletakkimalli. Lankakerät valmiina odottamassa puikkojen vapautumista joululahjaneuleista. Jouluaattona innoissaan aloitettu ja muutamassa päivässä valmistuva takakappale.


Sitten alkoi takkuamaan. Aloitin ja purin ja aloitin ja purin oikean etukappaleen moneen kertaan. Joku tökki koko ajan. Neuloin väkisin muutaman rivin. Lähdettiin lomalle, aloitin sukat. Reissun jälkeen neulominen etenee edelleen tahmeasti. Kolmen viikon purkamisen ja aloittamisen ja purkamisen ja neulomisen jälkeen tänään tuli olo, että nyt saa riittää. Eikä takkikaan tunnu enää yhtään omannäköiseltä. Purkuun siis päätyi koko valmis takakappale ja toisen etukappaleen puolikas. Nyt kerät odottavat jälleen ja pääsevät ihan kohta puikoille. Olen taas innoissani uudesta projektista, toivottavasti tämä ei ala takkuilla samalla tavalla! (Se sukka on edelleen kesken. Aloitin myös virkkuutyön. Hups. Monta keskeneräistä, eikä yksikään tunnu etenevän...)

PS. Arvonta on edelleen käynnissä!

6 kommenttia:

  1. Juu koko ajan olen alottamassa jotain, eikä mitään tule valmiiksi... huoh! missä on minun selkäranka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Mulla onneksi on ainoastaan virkkuutyölle deadline ja sekin vasta toukokuun lopussa, muut tulee omaan käyttöön eli saa tehdä ihan niin hitaasti kuin huvittaa. Tai huvittaishan se, mutta kun ei ihan ehdi niin kuin tahtoisi.

      Poista
  2. Sama täällä. Nyt on kolme neulejuttua kesken ja viikonloppuna tein vain koruja. Kyllä ne kuitenkin joskus valmistuu, ehkä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tein itseni kanssa sopimuksen, etten nyt aloita yhtään uutta neulomusta ennen kuin edelliset ovat päättelyitä myöten valmiina! Valmistuisivat nyt edes vaikka kevään aikana...

      Poista
  3. Mulla on nyt ihan kumma hetki kun on vaan yksi neuletyö kesken tällä hetkellä..juu mutta kaikkia muita askarteluita kyllä on sitten kesken. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on nykyään useimmiten vain yksi kesken, koska inhoan juuri tätä tunnetta, ettei mikään edisty. Jospa taas muistaisin, sen kunhan nämä joskus ovat valmiita...

      Poista