Yhden illan pipo

Sain viimeisessä SNY-paketissa kivan väristä Drops Eskimo Tweed -lankaa, josta sain heti idean tehdä Huitulalle pipon. Olisin halunnut neuloa lentäjälakin mallisen myssyn, mutta en löytänyt mistään kivaa ohjetta. Lopulta päädyin sitten ihan peruspipoon.

Käytin alkuun ohjenuorana Garnstudion omaa pipo-ohjetta. En tiedä sitten onko tuolla nelivuotiaallani kovasti tavallista isompi pää vai missä lienee ollut vika, kun ohjeenmukaisilla 42 silmukalla pipon aihio ei mahtunut päähän millään. Purin tekeleen ja kasvatin silmukkamäärää 52:een, joka on yhden enemmän kuin 10/12-vuotiaan koossa. Sillä tuli juuri hyvän kokoinen, sopivan löysä ja silti hyvin päässä pysyvä pipo. 1 o, 1 n -joustinta neuloin 4 cm, ja sen jälkeen pysyttelin sileässä neuleessa kunnes arvioin pituuden sopivaksi. Sitten kaventelin ensimmäisellä rivillä pois joka kolmannen silmukan ja toisella rivillä joka toisen, ilman sileää kerrosta välissä. Lopuksi katkaisin langan ja vedin sen jäljellä olevien silmukoiden läpi, kiristin ja voilá, pipo oli tupsua vaille valmis! Tupsun pyörittelin puuhaarukan ympärille Novitan Joki-langasta ja pistelin samoin tein paikoilleen. Tämän neulomiseen meni yksi ilta ja pari jaksoa telkkarisarjaa, ja aamulla herätessä oli iloinen poikanen!

Myös pikkusiskon piti päästä poseeraamaan.

Kaiken kaikkiaan pipoon meni Eskimo-lankaa 65 g ja Jokea 25 g. Tupsu tosin laihtui pari grammaa trimmauksessa. Lankalaihis on nyt kuitenkin hyvin korkattu käyntiin!